Vaikuttamisen kohteet

Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan tietoja vaikuttamistoiminnan kohteista. Tarkastusvirasto ilmoittaa erikseen vaikuttamisen kohteille EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen perustuen henkilötietojen keräämisestä ja tallentamisesta.

Avoimuusrekisteri ei suoranaisesti vaikuta vaikuttamistoiminnan kohteiden työskentelyyn, mutta voi vaatia nykyisten sidosryhmäyhteistyö- ja kuulemismenettelyiden selkeyttämistä. Avoimuuden periaate lisää myös tarvetta huomioida sidosryhmäyhteistyön yhdenvertaisuus.

Tieto kuulemisista ja työryhmistä tulee dokumentoida asianmukaisesti siten, että ilmenee, kuka tuli kuulluksi, millaisella menettelyllä, minkä asian tiimoilta ja missä vaiheessa. Lisäksi verkostomaiset työskentelymuodot voivat vaatia nykyistä selkeämmin määriteltyjä toimintamalleja, mikäli niiden on tarkoitus olla osa virallisempaa sidosryhmäyhteistyötä ja kuulemista.

Vaikuttamisen kohteena eduskunta ja ministeriöt

Vaikuttamistyötä tekevien organisaatioiden on ilmoitettava avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta.

Vaikuttamistoiminta tai sen neuvonta kohdistuu eduskuntaan tai ministeriöihin, jos sen kohteena on:

• kansanedustaja

• kansanedustajan avustaja

• eduskuntaryhmien henkilökunnan jäsen

• ministeri

• ministerin erityisavustaja

• ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri

• eduskunnan kanslian virkamies

• ministeriön virkamies tai

• ministeriön asettama selvityshenkilö.

Avoimuusrekisterilakiin perustuen osa vaikuttamistoiminnan kohteista nimetään rekisterissä. VTV ylläpitää ja päivittää julkista listaa nimettävistä henkilöistä.

Vaikuttamistoiminnan kohteen nimi ilmoitetaan avoimuusrekisterissä, kun kyseessä on:

• kansanedustaja

• ministeri

• ministerin erityisavustaja

• ministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri

• eduskunnan pää- tai apulaispääsihteeri

• ministeriön kanslia- tai osastopäällikkö tai

• ministeriön asettama selvityshenkilö.

Muiden virkamiesten osalta avoimuusrekisterissä ilmoitetaan tieto organisaatiosta, osastosta ja yksiköstä. Poliittisten avustajien osalta annetaan tieto eduskuntaryhmästä, jota nämä edustavat.

Avoimuusrekisterissä näkyvät tiedot vaikuttamisen kohteista

Ilmoitusvelvolliset organisaatiot ilmoittavat avoimuusrekisteriin vaikuttamistoimintansa aiheet, keihin mistäkin aiheesta on oltu yhteydessä ja millä yhteydenpidon tavalla.

Vaikuttamistoiminnan kohteiden osalta avoimuusrekisteriin ilmoitetaan ainoastaan tiedot, jotka koskevat näiden päätöksentekijän roolia tai virkaa. Rekisteriin ilmoitettavat tiedot vaikuttamisen kohteista eivät sisällä tietoja, jotka koskevat yksityiselämää tai toisia yhteiskunnallisia rooleja, kuten esimerkiksi kunnallispoliitikon tehtäviä tai luottamustehtäviä.

Vaikuttamistoiminnan kohde saattaa olla paitsi päätöksentekijä myös jonkin lobbaavan organisaation hallituksen jäsen. Jos esimerkiksi kansanedustaja toimii yhdistyksen hallituksen jäsenenä, ei yhdistyksen hallituksen kokouksesta kuitenkaan ilmoiteta avoimuusrekisteriin. Hallituksen kokoukset ovat nimittäin yhdistyksen sisäistä toimintaa, eikä kansanedustaja yhdistyksen hallituksen jäsenenä ole laissa tarkoitettu vaikuttamistoiminnan kohde.

Jos sen sijaan vaikuttamisen kohde esimerkiksi yhdistyksen hallituksen jäsenen roolissa lobbaa edustamansa yhdistyksen nimissä, on kyseinen yhdistys velvollinen ilmoittamaan tästä vaikuttamistoiminnasta avoimuusrekisteriin. Vaikuttamistoiminnan kohteiden yhteydenpito toisiin päätöksentekijöihin voi siis myös kuulua ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

Vaikuttamistyötä tekevät organisaatiot rekisteröityvät avoimuusrekisteriin vaikuttamistoiminnan alkaessa tai pienimuotoisen vaikuttamistoiminnan rajan ylittyessä ja ilmoittavat toiminnastaan puolen vuoden välein, heinä–elokuussa ja tammi–helmikuussa.

Avoimuusrekisteriin tehdyt ilmoitukset ovat julkisia ja vapaasti selailtavissa. Ilmoitettuja tietoja säilytetään avoimuusrekisterin verkkosivuilla 10 vuotta, minkä jälkeen ne arkistoidaan pysyvästi.

Eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuva vaikuttamistoiminta eli lobbaus

Vaikuttamistoiminnalla tai lobbauksella tarkoitetaan vaikuttamista julkiseen päätöksentekoon, valmisteluun tai toimeenpanoon joko suoraan tai välillisesti. Se on suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään pitkäjänteisesti ja suhteita luomalla rakentamaan luottamusta lobbareiden ja päättäjien välillä. Avoimuusrekisteri ei estä vaikuttamistoimintaa vaan lisää sen avoimuutta.

Keskeistä vaikuttamistoiminnassa on pyrkimys saada päätöksentekijät toimimaan tavalla, joka edistää lobbaavan tahon ajamaa asiaa. Vaikuttamistoiminta on keskeinen osa poliittista järjestelmää ja demokratiaa, eikä avoimuusrekisterin tarkoituksena ole estää vaikuttamistoimintaa vaan lisätä sen avoimuutta.

Avoimuusrekisterilain mukaista vaikuttamistoimintaa on organisaation lukuun harjoitettava vaikuttamistoiminnan kohteeseen kohdistuva yhteydenpito, jolla pyritään vaikuttamaan asian valmisteluun ja päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai tavoitetta.

Vaikuttamistoiminnan neuvonta on puolestaan sellaista elinkeinona harjoitettua toimintaa, jossa vaikuttamistoimintaa harjoitetaan asiakkaan puolesta tai tälle annetaan tukea vaikuttamistoiminnassa. Tätä tyypillisesti Suomessa harjoittavat viestintätoimistot ja mahdollisesti oikeudellisen neuvonnonannon suhteen asianajotoimistot.

Lisää tietoa avoimuusrekisteristä vaikuttamisen kohteille

Tarkastusvirasto neuvoo mielellään eduskunnan ja ministeriöiden henkilöstöä rekisteriin liittyvistä asioista. Meiltä voi pyytää myös koulutuksia aiheesta. Yhteydenottopyynnöt, kysymykset sekä avoimuusrekisterin tietoihin liittyvät selvitykset ja oikaisupyynnöt voi lähettää osoitteeseen avoimuusrekisteri@vtv.fi.